Verenkiertoelimistön ongelmista itsehoitoon soveltuvat lievien, pinnallisten laskimotukosten hoito sekä mustelmien hoito. Verisuonitukosten ehkäisyyn käytetyt pieniannoksiset asetyylisalisyylihappovalmisteet ovat saatavissa ilman reseptiä, mutta hoito kannattaa aloittaa vain lääkärin ohjeen mukaan. Sama koskee myös muiden verenkiertohäiriöiden hoitoa.
Pinnallinen laskimotukos eli laskimotulehdus esiintyy jalkojen ihon alla sijaitsevissa pintalaskimoissa. Se syntyy yleensä suonikohjuun. Muita altistavia tekijöitä ovat alaraajojen krooninen laskimoiden vajaatoiminta, säären ihovammat ja synnynnäiset hyytymishäiriöt. Pinnallinen laskimotulehdus on kiusallinen, mutta melko vaaraton vaiva, vaikkakin se lisää syvän laskimoveritulpan vaaraa.
Pinnallisen laskimotukoksen oireena on kipu ihon alla olevassa laskimossa. Laskimon ympärys on punoittava, turvonnut, kuumottava ja aristava. Myös kuumetta voi esiintyä.
Jos pinnallinen laskimotulehdus liittyy selvästi laskimoon eikä siihen liity kuumetta, sitä voi hoitaa itse. Raajaa pidetään mahdollisuuksien mukaan koholla ja jalassa käytetään tukisukkaa. Kipua ja tulehdusta voi lievittää tulehduskipulääkkeillä. Kipuun voi auttaa myös kylmähoito. Paikallisesti käytettävä antikoagulanttivoide tai -geeli nopeuttaa paranemista.
Antikoagulanttivoidetta ja -geeliä voi käyttää myös mustelmien hoidossa.
Pieniannoksista asetyylisalisyylihappovalmistetta käytetään valtimotukosten ehkäisemiseen. Vaikka lääkettä saa ilman reseptiä, aloitetaan lääkitys vain lääkärin ohjeen mukaan.
Raajojen verenkiertohäiriöt voivat johtua valtimoiden ahtautumisesta. Tätä voivat erityisesti aiheuttaa tupakointi, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, kohonnut veren kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Liikunnan lisäämisen ja ravinnosta huolehtimisen lisäksi voidaan käyttää muun muassa pentoksifylliiniä sisältävää lääkevalmistetta. Lääkitys aloitetaan yleensä lääkärin ohjeen mukaan.